Art Teck

Oli hyvä suunnitelma loman aikana muun muassa päivittää blogia, mutta jäipä sitten tekemättä. Ja melkeen jäi nytkin, bloggerilla on joku henkilökohtainen he****ti lisätä kuvia. Kevyen tappelun jälkeen tässä selostus vasta yhdestä matosta, joka sai nimensä Art Teck koulukaverin ideoimana.

 

 

Joku koulutehtävä tuli kun tämä ensimmäinen on sittenkin "etäpäivä". Olisi tarvinnut joku museo tai muu vastaava diipadaapa löytää ja sieltä sitten saada joku valaistuminen johonkin suunnitteluun ja inspiraatioon. Lähdin ihan vaan pihalle ja alla siitä kollaasi.

Harvemmin mitään suunnitelmia teen etukäteen, pyöritän ideoita mielessä ja sitten jos tarvii jonkun suunnitelman niin teen sen jälkikäteen. Onneksi en todellakaan ole ainoa... Tehtiin jossain kohtaa koululla värikokeilu juttuja värittämällä, mutta niitä en ole ikinä käyttänyt.

Valmista mattoa katsoessa tuli mieleen vanha puu, asfaltti, teräs, betoni ym ja on niissä ainakin eri harmaita.

 



Harmaa oli mielenkiintosin niin painotus siinä. Kuva tehty picmonkeylla.

 

Itse matto on noin 2 metriä pitkä ja 0,66 metriä leviä. Painoa tuli 2,1 kiloa jolloin mun laskopin mukaan (ei luottamista kesäloman jälkeen) neliölle meni 1,6 kiloa suurinpiirtein. Mitään en punninnu alkunperin, viittinyt ravata tuvalla keittiövaa'an kimpussa kokoaikaa.

 

Kuva myös picmonkeylla. Lemmikkien omistajat tietää mitä on yrittää ottaa kuvaa ilman ylimääräisiä...

 

Isoin kuva on tavallaan päälipuoli, se puoli joka oli kutojaan päin, mutta pienessä kuvassa näkyvä tummempi puoli ei oo yhtään edes hassumpi. Yhäällä reunassa siis kumpikin. Valkoinen on melko tasaista, lahjotuksena saatua kudetta ja alunperin jonkun tehtään jämiä. Musta on vaatteista ja melko samanlaista kokoajan, toisin kuin harmaasta sitten löytyy ihan mitä sattuu. Meenasin lisätä tähän kuvan vielä nurjasta koko pituudelta, mutta eihän se onnistunut niin antaa olla.

 

 

 

Huovutusta.

Jaha.. Nimenomaan, en viitsinyt edes katsoa koska viimeksi on tullut päivitettyä tänne kuulumisia. Mutta nyt kuitenkin. Eli koulussa hommat jatkuu, ensimmäinen näyttö lähestyy ja vaikka mitä on tullut tehtyä. Kudottua tietenkin, aika paljon, mutta myös muuta. En tykkää megapitkistä postauksista, niin otetaan nyt vain yksi aihe tähän. Ja onpa sitten kerrottavaa varastossa, jos vaikka tämä kirjottelu tahti vähän edes kasvaisi.

 

 

 

Ihan levyjä huovutin ensin ja niistä kokosin laukun. Melkeen mustaa monta kerrosta ja toisiksi päällimmäisin kerros turkoosia, jolloin turkoosi vähän kuultaa läpi. Tuossa on kaksi vyötä hihnana, kummankin soljet on sivuilla ja tämän puolinen näkyy paremmin. Vyöt on sen verran paksut ja jäykät, etteivät meenanneet taipua kulmiin, mutta kun niille näytti vähän vasaraa niin toimii. Kokoa joku 35cm x 35cm ja syvyys noin 10 cm, et sopiva käsverska.

 

 

 

 

Sitten märkähuovutin harmaan levyn, johon neulahuovutun tuon tipun. Kokoa tuli noin 45cm x 50 cm ja tästä on tullut paljon positiivista kommenttia. Ihan siitä linnun tunnistaa, vaikka vähän taiteellisia vapauksia taas otinkin. Idea oli tehdä istuinalusta parvekkeelle, mutta sieltä puuttuu vielä kalusteet niin joutuu hetken odottelemaan. Ja kaveri pitäisi tehdä tietenkin.

Tämän tapainen, eri linnulla tilattiinkin melkein heti kun laitoin kuvan faceen ja ihan yksi kappale, menee viemisiksi toiselle puolen maapalloa. Ilmeisesti ihmiset laittaisivat tämänki seinälle, yksi jo selitti tohkeissaan ajatelleensa tietynlaisia kehyksiä... Takapuolen lämmitin minulle, edelleen.

 

Sitten tuli huovutettua muutama "mato" joista leikkasin renkaita, jotka pujottelin käsikoruiksi. Näistä ei tietenkään ole kuvaa just nyt ja puuttumaan jää vielä selitystä toisestakin laukusta, jonka tein eritekniikalla. Mutta näihin palaan, jahka muistan.

 

Iloista pääsiäistä!

 

 

 

 

 



Kouluja.

Syys saapui, synkkyys sen mukana. Mutta ei anneta sen haitata. Koululta tuli tehtäväksi tehdä minitekstiili, koko 20cm * 20cm ja pienen miettimisen jälkeen kaivoin huopa jutut esiin ja tommonen talvinen kuva siitä sitten tuli. Tehtävä on otettu lapin yliopiston pääsykokeesta, en lähtis tällä kuitenkaan pyrkimään.

Jos jaksaa, voisi tehdä kolme muutakin niin näistä saisi kollaasin. Vaikka aiheina syys, kesä ja kevät. Saas nähdä. Tälleen yksinäisenä voisi mennä pannunalusena jos laittaa eriste kangasta nurjalle. Ei se kuitenkaan ruma ole, niin voisi harkita jopa ripustus lenkkiä kulmaan ja jättää jopa näkyville keittiöön. Aloitin tipun huovuttamisen valkoselle pohjalle (10cm*10cm), lätkäsin harmaalle pohjalle, tein tipun loppuun, oksat ja lopuksi marjoja. Ne esitää pihlajaa. Katsotaan mitä maikka sanoo, hirveen tarkkoja speksejä tähän ei kuitenkaan tullut. Erikseen en mitenkään valkoista huopaa kiinnittänyt, mutta eiköhän se kestä tarvittavan määrän hipelöintiä kun onhan se kuitenkin kulmista kiinni. 

Muuten koululla on töistä kesken villa, teen 147cm leveän viltin ja täytyy sanoa etten ajatellut omaa ulottuvuutta kovin paljoa. Saa heilua oikein urakalla työn reunasta reunaan kutoessa. Onneksi en oo ainoo, samaa ongelmaa on muillakin sporttisen matalilla tyypeillä.

Plussana, jään miettimään taipuuko tipu oikeasti tipun muotoon, vai tivun... Meidän kieli on tosi kiva, mut ei järin helppo.

Sukkaa pukkaa.

 Ei mitään uutta tämän taivaan alla, sukkaa siis tippu puikoilta. Tosin on siitä jo hetki, mutta on muka ollut taas niin vaikeeta saada otettua kuvia. Perus junasukkaa, pienillä muutoksilla. Niin ja parasta tässä oli, että vaalean sininen, harmaa ja ruskea loppuivat vihdoin kokonaan. Jämienjämienjämien hyötykäyttöä siis parhaimmillaan.

 

 Onneksi sukissa ei haittaa raidat, eikä varsinkaan mitä sattuu raidat lasten sukissa niin voi ihan hyvin neuloa seuraavaa lankaa mitä vastaan tulee. Nämä menevät kummipojalle joulu-/synttärilahjaksi, kun en muista kumpaan oon jo pari loru kirjaa antanut.

Ja tunnisteista sen verran, et on hyvin rasittavaa alkaa muuttamaan moniin postauksiin tunnistetta toiseksi. Nyt kävi niin, ihan tuon koulun takia. Kun puhutaan kudotusta, voidaan tarkoittaa neulottua, mutta kun aiheena alkaa olemaan myös ihan puilla kudottuja juttuja niin joutu miettimään asiaa uudestaan. Haluan kuitenkin tunnisteiden ja postausten olevan samalla asialla. Yritetään.

Se sisustaa.

Eli se värkkää joskus sisustus juttuja, ihan vähän vain ja pikkusen kerrallaan. Niin ja pelko pois, en ala päivittää sisustus kuvia joissa ei ole itse tehtyjä juttuja mukana, pysytään nyt kuitenkin aiheessa edes vähän. Pidemmittä selittelyittä, eteisestä on hyvä aloittaa:

Kenkäteline on koottu vanhoista tiilistä, ne asui pitkään pikkumökkin savupiippuna sellaisen paikan pihassa, jossa mun lapsuuden koti vielä toistaiseksi on. Yritin tonkia mahdollisimman valkoiset tiilet kasasta, mutta kyllä muutamassa on palanu kulma melko hyvin. Mustuneet kohdat asettelin telineen sisäpuolelle, ei niitä sieltä kukaan tuijota. Tasot on joskus jonkun ikeasta ostamat hyllyt, juuri sopivan väriset ja kokoiset tuohon. Mun kodissa on seinät siis harmaat, niin sopii hyvin. Ja koska vuorka-asunto, niin en aio mitään uusia reikiä tänne seinille tehdä joten taulu saa asua tuossa. Tämmönen lyhyt ihminen näkee sen ihan hyvin.

 

Taulun kehykset sain äiteeltä, oli ylimääräsenä. Liimasin pahville vanhoista kotivinkeistä kuvia ja vähän tekstejä, jotka joteki miellytti. Ei tätä sen kummemmin tullut mietittyä, mutta ihan kiva se on näin. Vähän väriä tuomaan. Tuossa kyllä kävi mielessä, josko sen olisi laittanut pystyyn... Mutta ei sitä aina kykene ajattelemaan niin pitkälle. Joka tapauksessa tämmönen on aina välillä kiva tehdä ja tässäkin huomasin, että kunnon värit on mun juttu, samoin luonto teemat. Eipä yllättänyt.

Seuraavalla kerralla taas jotain muuta, oikeeta käsityötä.

Villaa ja puuta.

Nyt viimein koulujuttuja, kuvien kanssa.

Ensimmäisenä on meidän värjäyskurssin tuloksia, eli värjättiin muutamaan otteeseen lankoja ja tässä edessä ne kauneimmat ja taaempana ne ei minkään näköiset :) Sinipuuta, krappia ja kokenillia ulkomailta, muut oli kotimaista. Kiva liila ja punaisesta piti tulla vaaleanpunainen, niin en sinne liemeen sitten lankaa laittanut. Olisin voinut kyllä tuota kirkaanpunaista ottaa... No, ensi kerralla sitten. 

Näissä kahdessa villasydämessä on siis ne luonnonväreillä tehdyt langat. Ripustettiin ilmotustauluille muiden kuolattavaksi, tai siis varsinkin niille jotka tulevat yhden oppilaan värjäyskurssille joka on samalla näyttötutkinto.

 

Ylhäällä oleva hailakka liila on marja-aroniaa, se on ihan kiva.

 Tässä sininen on tarhakäenkaalia ja keltainen keltasipulin kuoria, tummat oikealla ylhäällä on punasipulin kuoria. Tässä näkyy hyvin kuinka erilaiset materiaalit ottaa väriä itseensä, eli erimerkiksi oranssi lanka keltaisten keskellä oli muistaakseni pellavaa ja alhaalla näkyvä valkoinen pallero oli mohairia (ja tietty, se pallero on mun, ei kiva). Silkkivilla otti myös väriä itseensä todella hyvin.

Kaikki värit sopivat näistä kotimaisista ainakin jotenkuten yhteen, joten saa nuo tylsemmätkin sitten käyttöön. Lapaset tarvitsisin, joten sitten joskus kun nämä saadaan kotiutettua, niin alkaa tarkempi suunnittelu. Näistä langoista noin 700 grammaa on minun, niin toivottavasti saan useammatkin lapaset tehtyä. Joulu on onneksi tulossa. 

Jos joku miettii kasvivärjäämistä niin suosittelen, on aika hauskaa puuhaa ja suhteellisen edullista. Me käytettiin alunaa ja etikkaa, muut aineet oli langat, vesi ja kasvit. Mitään ohjeita en tähän laita, niitä tuntuu olevan netti pullollaan, mutta aiheesta kiinnostunut saa toki heittää kommentilla jos on kysyttävää.

Sitten alla on kuva luokasta. Kesäloman jäljiltä tyhjä, mutta tässä vaiheessa on jo hyvin puut varattuina. Tilaa kuitenkin on todella hyvin, kaikille löytyy puut ja niissäkin on valinnan varaa. Itse katson puut tietenkin työn mukaan, mutta myös sen mukaan, että mulla yltää jalat ottamaan tukea jostain. On yllättävän rasittavaa keikkua penkillä, painella polkusia ja miettiä, koska sitä hujahtaa puiden alle kun jaloilla ei tosiaan yllä ottamaan mistään tukea. Vielä en ole siinä onnistunut, mutta on tullut testattua pingottimen terien terävyys... On terävät. Laastaria kuluu, varsinkin jos työn alla on jotain vaaleaa. Mutta touhu on kivaa kaikesta huolimatta, tätä en vaihtais pois ihan heti.

Yllä on sitten menossa juutti kokeilu, teimme siis alkuun pieniä testejä erilaisilla materiaaleilla. Oma osani alkoi palttinasta ja vohvelia tehtiin. Tietenkin laitoimme alusta asti jutut puihin ja itse otin villan. Näistä selvittiin ihan kunnialla, osa enemmän ja osa vähemmän. Tässä vaiheessa kun olen tehnyt yhteis loimiin kaikki omat kokeilut jo, niin pyörin tuolilla ja teen perinteiseen kalanlanka loimeen ihan vaan jotain. Odotan, jotta saadaan aloittaa seuraavat oikeat työt ja aiheena olisi villa. Ihan itsekseen saadaan suunnitella kaikki jutut, aiheet on noinkin paljon rajattuja niin tykkään tästä vapaudesta. Tuntuu vaan ideoita olevan liikaakin. Mutta en valita, tää on niin mukavaa!

Koulua ja syksyä.

Nyt on siis pyöräytetty koulu jutut käyntiin ja sieltä piti kuvia päivitellä tännekkin, mutta ne on turhan ujoja vielä niin bloggeri ei niitä hyväksynyt. Koitetaan myöhemmin uudestaan.

Mutta koulun alku=syksy niin halusin saada tuikkuja kotiin. Yhtä olen polttanut pelti kannella, mutta eihän se järin kaunis ole. Joten kirppikselle. Sieltä löyty kahvipurkki ja vähän vaatteita lahjottaville lapsille. Onneksi ympärillä on kaksi sekatavara kauppaa niin löytyi kivat lasit, kaksi kappaletta eurolla. Näitä pyörittelin hetken ja ensimmäinen mielleyhtymä oli väärin päin taikurin hattu muumeista.. En ajatellut pohtia sitä sen enempää :D Ihan ovat tuikkukuppeja sentään, mutta vähän turhan tylsiä.

Juuttinarua pyöräytin pintaan, ja vertailun vuoksi toinen on vielä kuvassa laittamatta. Aika paljon kivempi tuo oikealla oleva, vaikka itte sanonki :) Mietin kyllä, pitäisikö laittaa pari tippaa liimaa, mutta taitavat pysyä paikoillaa ilmankin. Täytyy vielä tietenkin seurata, lämpeneekö lasi liikaa kun ei näistä ikinä tiedä vaikka millä nimellä myytäisiin.

Ja koska syksy on tulossa, niin tuleehan sieltä sitten talvi ja joulu.  123 päivää enää... Ideoita on ihan hirveesti, katotaan mitä saan aikaseksi taas. Koska koulussa sujuu vielä niin hyvin, niin voisin saada siellä oloa hyödyntää. Eli siis aikaa on omille jutuille myös ihan mukavasti aina välistä.

 Täytyy kuitenkin ensimmäisenä lahjoa noita kummilapsia, synttäreitä on vietetty ja kohta vietetään taas. Niille on helpompaa miettiä, niiden äiteet on hyviä keksimään, että kaapissa on vähän pienet villasukat jne. Joten painun niiden pariin läksyjen jälkeen. Seuraavalle kerralle sitten jo mahdollisesti niitä koulu juttuja, tai vihdoin sisustusta.