Tähtipeitto ja muuta lämmintä.

Ystäväiseni on poksahtamaisillaan jo, mutta hieman aiemmin vietettiin vauva juhlia kuitenkin. Viemisiksi tein yllättäen lämmittävää talvea varten.

 

 

 

Tähtipeiton virkkasin vitosen puikolla, harmaa oli 7veikkaa ja muut limboa, (ihan uusi tuttavuus, Superwash ilmoitetaan vyötteessä). 100% siis villaa että ainakin pitäisi tareta. Samoja lankoja käytin takkiin, jonka yllättäen sain valmiiksi. Takki on niin itse tehdyn näköinen kun olla ja voi, mutta uskoisin että lahjan saanut ystävä laittaa sen silti käyttöön.

Junasukatkin oli pakko paketissa olla, lankaa väittäisin tekokuiduksi, mutta väri oli niin sopiva. Kaikki muut langat sain, paitsi tuon harmaan. Ja siitä lahjoituksesta neulon vielä pitkään, oli nimittäin jätesäkillinen kaikkea kivaa.

 

Tietenkin ajallisesti nämä kaikki oli hyvin suunniteltu. Tai melkeen, koska edellisenä iltana valmistu sukat ja takki sai nappinsa. Peitto ehti sentään olla valmiina pidempään, ainakin kuukauden. Ja mitä kuviin tulee, niin ne otettiin juhla paikalla jonne menin aiemmin laittamaan paikkoja kuntoon ja keittämään kahvia.

 

 

Pakko lisätä vielä ylläoleva kuva, siinä värit takkiin on ehkä hieman lähempänä totuutta.

ni ja sain aikaseksi takin.



Oranssin ufon löytö.

Valmistuihan sekin, hyvin marinoitunut pallo. Nappasin langan vain mukaani kun kävin pyörähtämässä paikassa x, mennessäni paikkaan x2. Huomasin kyllä keskeneräisen pallon langassa, mutta ajattelin sen purkaa ja tehdä sitten töppöset itselleni paikkaan koti. Mutta sit alko raksuttaa, pallosta oli pitänyt joskus kenties tulla jotain ja loppu viimein ajattelin sen olevan mustekalan raakile, ihan selkeesti. Pallo oli täyttämätön joten siihen täyttö aukon reunaan oli helppo virkata kahden paksuisia lonkeroita 8, seuraavaksi tein silmät valkosesta ja sinisestä bambu langasta (ei ollut muuta). Hetken mietin, etten saa tota millään täytettyä kun kaikki vanu on paikassa x tai koti ja itse olin töissä, mutta sitten välähti, että mun pitää muutenkin tyhjentää nyt pukukaappi töissä, niin leikkelen erittäin hyvin marinoituneita sulkahousuja sisälmyksiksi :) Käytettiin töissä siis pari vuotta sitten sukkahousuja vielä, yök, eikä sellaset kestä kummosesti niin niitä oli kaapissa ihan hyvä valikoima.



Siitä tuli ihan kiva, vaikka itte sanonki :) Jatko sijoitus paikka on vielä auki, mutta eiköhän tällekin löydy oma paikka jostain.

Hengissä ollaan.

Noniih, parin kuukauden tauko tuli täällä pidettyä kuin huomaamatta. Käsityötkin on ollu vähän tauolla, mutta pikku hiljaa uuteen nousuun! Hiljaisuus johtuu siiyä, että muutan. Vaihdan paikkakuntaa ja lopetan töissä, musta tulee opiskelija :) opiskelut ei vielä jänskätä, tässä on niin paljon kaikkea muuta ajateltavaa. Löysin ihanan kodin ja siitä tulee  postaus kyllä, ainakin tuunatusta lampusta ja muusta itse tehdystä kunhan saan kaiken paikoilleen.

Mutta jottei tämä menisi ihan diipadsspan puolelle,  niin esittelen tämän ja eilisen aikaan saannokset:

Toivottavasti kuva tulee tuohon väliin. Yritän blogata tabletilla, mutta en oikein vielä tajua tän koneen sielua :) mutta ihanaa kesän jatkoa, ja koitan postata ennen lokakuuta taas ja varsinkin yritän päästä kommentoimaan enemmän.

 

Edit: No eihän se siihen väliin menny. Onko se mahdollista saada edes tabletilla siihen kohtaan kuin haluaa? Enkä saanut sitä kuvaa oikein päin tai laitettua tunnisteita ja sitten alko palamaan käpy ja loppumaan aika... Puuh...

Hieman siis kuitenkin jatkoa. Siksak on virkattu 3,5 mm koukulla ja sininen 3,5 puikoilla kudottu menemään. Lankana muistaakseni novitaa, ihan kiva oli tikutella menemään. Seuraavat viron tuliaisista. Sinisessä on siis katti keskellä, ja tosiaan kuva vinossa. Siitä meenasi tulla liian pieni rätiksi, joten virkkasin pylväitä vielä rivin niin johan näytti paremmalta :) Katti sai kodinkin jo, työkaverin äitee tykkää kissa jutuista niin käskin viemään terveisiä. Ja joku ajatus pieruhan tossakin oli, en oo itse kissa ihminen ollenkaan. 

Näitä pitää tehdä vielä lisää, josko riittäisi omaankin keittiöön muutamat.

Vauvalle peitto.

Valmiina toinen peitto novitan Veera langasta. Ja mähän ajattelin, että niistä tulee vain yksi, mutta nyt on toinenkin ja lankaakin vielä jäi... Haittaakse? Ensimmäinen meni siis jo nimijuhlassa lahjaksi kummipojalle ja tämä menee ihan ristiäisissä seuraavalle kummipojalle :) 

En oikein saanut tästä kivaa kuvaa kun ei jaksanut pihalle lähtee ähertää. Yllä olevassa kuvassa värit on tosi lähellä oikeeta sentään. Mutta eihän tämäkään voinu mennä kuten ajattelin... Tein ensin yhden ison neliön ja sitten työ jäi. Tein sitten toisten ison puoleen väliin ja taas tuli muuta tekemistä väliin, mutta kun vihdoin aattelin tehdä peiton valmiiksi niin päässä löi tyhjää suunnitelman ja virkkuukoukun koon suhteen. Jatkoin palaa väärällä koukulla, purin ja tein loppuun liian pienellä= toisessa on kierroksia enemmän kuin toisessa. 

Sitten aattelin, että teen vielä kaksi ja yhdistän ne neliöksi. Nöyp. Piti alkaa vääntämään pienempiä neliöitä, jotka alko tökkimään kolmannen jälkeen (niitä tuli kuitenkin kahdeksan). Joten eihän se yhdistäminenkään menny kuten aattelin, sitäkin piti testata muutamaan otteeseen. Reunan tein kuitenkin purkamatta, vaikka siitä tuli kaikken muuta kuin siisti... Murh!

Joka tapauksessa, nyt se on kasassa ja valmiina uuteen kotiin! Ainakin melkeen, kuvien ottamisen jälkeen keksin kostuttaa sen vielä kerran kunnolla ja nyt se makoilee kylppärin lattialla. Saas nähdä kuinka käy, mutta pakettiin sen laitan kuitenkin. Sinne on menossa myös kuvakehys (varasin sen lahjalistalta taas ajoissa) ja ainakin yksi toinenkin peitto. Toisesta peitosta ei ole kuvaa, mutta niitä tuli oikeesti kaksi koska pala oli iso ja on se toinenkin poikanen lahjottavissa vaikka ihan muuten vaan. Joten voi olla, että kuvaa tulee jälkijunassa.

Kuhuu!

Elämäni ensimmäinen virkattu pehmo valmistui parissa päivässä, kunhan sai sen koukun käteen ja aloitettua. 

Ajatuksena oli tehdä pöllö, mutta räpylät sille tuli kuitenkin. Aloitin pohjasta vaalean ruskeella ja kaventelin kaulaan jossa vaihdoin mustaan josta tuli pää. Luulin tekeväni vartalon kokonaan samalla värillä, mutta niinhän lanka loppu kesken. Sitten tuli silmät, nokka, siivet, silmiin vähän mustaa keskelle ja pyrstö. Olisin voinu lopettaa siihen mutta täytyhän jalat tipulla olla, niin tein semmoiset vielä. Mutta tosiaan, räpylät. Joku ajatus katko siinä kävi, mutta ei se haittaa. Onhan toi ihan kivan näkönen :)

 

Koiranki piti tutustua, vielä vähän lähemmin. Kuhuu pitää puoliaan.

Ideana oli osallistua tällä(kin) joululahja keräykseen jossa siis tehdään pehmoja lapsille ja nuorille, jotka joutuvat olemaan sairaalassa syystä tai toisesta. Myös nuppupeittoja ja pieniä sukkia kerätään samaan kampanjaan. Osallistukaahan mukaan!

Mutta siis pöllö/sorsa ei taida osallistua, jää kotiin asumaan ja valvomaan muiden valmistumista ja lentämistä maailmalle. Onhan se mun ensimmäinen. Valmisteilla on monta nukkumattia, samanlaista joka mullakin lapsena oli. Niiden lisäksi muutamat sukat on lähdössä ja ehkäpä parit nuppupeitot :) Niistä lisää ens kerralla.